Viikko 44
Maanantai
Liinan selkään pitkästä pitkästä aikaa, ja sitä kovasti kaivannut kun sillä keväällä monet treenaukset tullut tehtyä ja pidän sen kanssa työskentelystä ihan todella paljon. Omaa hyvää fiilistä kasvattaa myös liikkeiden helppous istumiseen, etenkin kun kehonhallinta tuppaa pettämään monen hevosen ravissa, niin Liinan selässä löytää ihan eri tavalla istumiseen tuntumaa ja omaa kroppaa vaikka se onkin juuri normaalia helpompaa - mutta näin ollen on myös aikaa oikeasti ajatella miten siellä olen. Esimerkiksi omaan notkoselkään olen huomannut Liinan ravin tehneen hyvää, kun oikeasti löytänyt keskivartaloa eikä selkä petä nykysin notkolle vaikeammassakaan ravissa niin helposti enään.
Liinassa oli vähän painetta, mutta yllättävän vähän. Herkästi pyrki vähän juoksemaan, mutta sain alussa aikasempaa paremmin tahtia säilytettyä kevyessäkin ravissa vaikka haastetta siinä oli. Tunnista jäi mieleen muutamat todella hyvät nostot ja siirtymiset, sekä vaikka laukka tahtoi lähteä vähän pyörimään turhan reippaasti, niin tunne selkään oli vasemmassa laukassa ihan tosi hyvä ja laukka tosiaan pyöri mikä ei ole automaattista Liinan laukalle. Vaikka sitä parasta tunnetta mitä tämän kanssa saanut selkään ei saavutettu, oli Liina ihan todella miellyttävä ratsastaa, huomasi että väsymys teki temppunsa mutta hienosti teki töitä siitä huolimatta.
Iltapäivällä Jimmyllä, millä teenkin sitten kenttä 6. Vähän yritän asennoitua ”hällä väliä” näyttöön, vaikka minulle henkisesti tärkeää onnistua aina, mutta kun nyt vähän vieraampi hevonen uusine haasteineen ja pienellä treenillä niin koitan pitää omat tavoitteet matalina, jotten pettyisi jos ei menekään putkeen. Jimmy tuntui alkuun todella kankealta, helposti haki vinoon rungostaan että niskasta, mutta pehmeni tunnin edetessä. Tuntumaa oli turhan paljon, ja ekassa laukassa pyrki parhaansa mukaan saada minua irti satulasta. Kun otettiin tokaa verkkalaukkaa, ymmärsi nopeasti Jimmy ettei saa haluamallaan tavallaan mua irti niin aivan kuin sormia napauttamalla keveni se täysin edestä ja ryhdistyi. Ihan huippu magee fiilis! Väistöt oli helpon tuntuisia, pikemminkin vain täytyy itse muistaa ajatella eikä tehdä liikaa. Kolmikaarinen meni pelaten varman päälle, tiesin että vaihtoherkkä hevonen, joten tien ratsastus puutteellista. Kuitenkin tuli onnistumisia, oikeaan välillä yritti taas hieman saada minua irti, mutta vasempaan pysyi pehmeänä. Ravin istuminen ei tuntunut niin pahalta kuin joskus keväällä, etenkin kun oli niin kivassa raamissa koko hevonen. Laukasta raviin siirtyessä oma paino heittelee tovin, mikä näkyy Jimmyssä poikitteluna sinne tänne. Keskiravi sitten taas.. oikein itkettää oma istuminen - en löydä tunnetta että voisin olla vain ihan rentona mukautuen, enkä sitten myöskään löydä mitään mistä saada ns tukea itselle. Näin ollen ravikin jää puutteelliseksi, sillä oma pakka leviää täysin. Silloinkin kun koitan olla rentona, löytyy jotenkin omasta kropasta juurtunut jäntevyys vahingossakin ja väärään hetkeen, enkä oikein hahmota mitä tehdä milloinkin jotta istuminen olisi keskiravissa sujuvaa. Radassa vielä kaksi lävistäjää keskiravia.. Aikalailla kaikki muu pelitti kohtuullisesti tunnilla mutta tämä syö minua ihan hirveästi ja myös yksi syy miksi en esimerkiksi uskalla tavotella K3 tästä näytöstä.
Tiistai
Aamupäivällä Jimmyn kanssa viimeistely treenit, otetta hevoseen oli edellistä päivää enempi ja lähtökohdaltaan ratsastettavuus tuntui maanantaita helpommalta. Vahvuudet huomiselle on pohkeenväistöt sekä pysähdykset, sekä käynti jos itse en vahingossa paineista liikaa - varsinkaan loppu puolella kun ohjia lyhennän.. Kolmikaarinen onnistui tänään, itsellä kerran aivopieru ja ehdin reagoida olemattomaan vaihtoon. Keskiravi sujui paremmin myös, eikä istuminen ollut niin työlästä (vaikka kuitenkin ihan kauheeta!!), mutta tähän vaikutti selkeästi hyvä tuntuma hevoseen jo lyhyellä sivulla. Jännittää kovasti näyttö, enkä edes tiedä mikä eniten siinä kun tiedostan haasteet sekä vahvuudet, mutta kun loppujen lopuksi se on vain kiinni omasta ajattelusta ja toimimisesta oikeilla hetkillä - vaikeammat jutut voi mennä putkeen, mutta sitten voin sössiä ne ”helpot”.
Iltapäivällä Liinan kanssa itsenäinen 20min, ja se tuntui tosi hyvältä ja rennolta! Edellispäivän pärinät jäi sinne, laukkasi tosi hyvin rauhassa ja teki hienoja nostoja. Alaspäin siirtymiset ei kevään tasolla mutta Liina kuitenkin herkästi reagoi apuihin, myös tahattomiin omiin mokiin. Ihana tamma!
Viikko 45
Stigin kanssa estetunnilla. Tehtiin todella hyvä ja hyödyllinen herkistely verryttely sekä pitkään ilman jalustimia. Stig oli alusta asti hyvin ratsastettavissa ja esimerkiksi isompaan laukkaan löytyi ihan uutta tatsia kun sitä pyytäessä laukka lähti oikeasti kasvamaan takaa eikä ns leviimään eteenpäin. Stig oli todella herkkä ja vaikka alkuun esteiden mukaan tullessa meinasi pohjatyö unohtua, palkitsi se nopeasti taas kun sellainen ylimääräinen imu esteille jäi. Saatiin myös viiden askeleen linjalle ensimmäistä kertaa sujuva viis mikä ollut hyvin hankalaa, ja sain myös neljän askeleen laukan paremmin ratsastettua tien myötä, eikä Stig kaatunut niin vasten sisäpohjetta. Ravi sarjalla tullaan vielä loppu kohden aika oikealle mutta se on ollut aina vähän haastavampaa. Todella hyvä fiilis jäi treeneistä, ja hassua oli tehdä huomio että nykyään melkeimpä Oivan hypyt tuntuu helpommilta kuin Stigin, kun vielä puoli vuotta sitten tilanne oli aivan nurin :D
