Viikko 40
1.10
Stigin kanssa aamutunnilla maastoesteille. Itse en kovin tyytyväinen tähän treenin, oli täysi työ pidätellä kivikovaa hevosta ja pari kertaa keikkuiloi aikalailla. Tehtiin kuitenkin siinä mielessä hyvää treeniä, vikana lähtijänä tai ekana pois laumasta, vaikka viimeisenä olo tuotti hankaluuksia aika lailla, kumpaa päätä ilmaan milloinkin. Koko tunnin aikana tehtävien parissa en löytänyt hetkeä milloin oikeastaan pääsisin hellittämään kädellä, sillä silloin olisi kyllä lähtenyt ja lujaa. Kaipailin koko tunnin parin viikon takaista maastoeste tuntia milloin oli jotenkin täydellinen flow läpi tunnin. Tänään meni pidättelyksi, ja ratkasut oli ottaa aina askel enempi sillä muuten esteen jälkeen olisi ollut vielä tästä kaksinkertainen viive pidättäville avuille. En tykännyt omasta ratsastuksesta, otteet oli kovia mutta kuitenkin puhdas omatunto sillä tänään oli useassa tilanteessa vaadittavat, ja selvittiin esimerkiksi epäilyksistä huolimatta banketista kolmella laukalla toistamiseen, eikä sillä tavalla vaaratilanteita päässyt syntymään. Tähän olin tyytyväinen ja viimeinen "aloitusharjoitus" oli jo siinä pisteessä, että pystyi jo jalalla ratsastamaan eteen. Harmitti tietenkin että vain vikalle näin, mutta toivottavasti tämä paineen määrä jäisi tähän maanantaille, jotta saataisiin siisti ja sujuva näyttö suoritettua tulevana keskiviikkona, sillä pystymme kyllä siihenkin. :-)

Seuraavalle tunnille olikin yllättäen ratsuna
Lolita. Alkuraveissa tuskailin hetken omien käsien kanssa, sormista oli menny iho jopa vähän rikki ja jotenkin todella väsynyttä ratsastusta omalta osaltani. Alkuun huomasi maanantai kankeutta hevoseltakin, kun sen kummemmin omaa ratsastusta muuttamatta se parani huomattavasti ajan kuluessa. Väistöissä tunne selkään ei ollut hyvä, vaikka ymmärtääkseni ristiaskeleita saatiin ihan hyviäkin pätkiä. Jotenkin väistöä suorittaessa menetti täysin vauhdin kontrollin, tarkoittaen nyt hyytymistä eikä oikein siinä tilanteessa tuntunut olevan mitään millä väistön sisällä ratsastaa aktiivisuutta takaisin. Hahmotin kuitenkin hieman yhdelle kerralle, että pääsisin ikäänkuin tulemaan pituushalkaisijalle jalat "irti", ja väistöä varten hieman siirtäen omaa jalkaa paineistamatta muuten. Näin sain alkuosan kyseisestä väistöstä hyvin säilymään aktiivisena kunnes oma kroppa takertui ja siihen Lolita reagoi hidastamalla. Alkuverkka laukassa sain Lolitaa aika kivasti suoraksi!
Neliöuraa oli haastava ratsastaa, en jotenkin löytänyt ulkoapua kääntämiseen mukaan. Pysähdykset kokonaisuudessaan ok, Lolita reagoi istunnalle mutta ehkä yhdessä ellei kahdessa vain säilyi kuolaintuntuma. Peruutus oli haastavaa, onnistui toki mutta meni vähän vetokilpailuksi. Laukannosto ekalle yritykselle vaati aika suuren herättelyn mutta sen jälkeen nostot tuli paremmin ja pienemmästä avusta.
Leksan kanssa oltiin hyppäämässä Minnan valmennuksessa, ja oli kiva työskennellä sen kanssa pitkästä aikaa silmän alla. Tehtiin hieman siirtymisiä ravi-käynti-ravi hakien paremmin istunnan vaikutusta, ja Leksa suoriutui harjoituksesta oikein hyvin. Hypättiin myös ihan uudenlaisilla urilla ja pidempinä tehtävinä, ja pienestä jännityksestä huolimatta Leksa suoriutui oikein hienosti pyydetyistä tehtävistä. Ollaan tehty todella maltilla tähän asti, ja tarkoitus jatkaa mutta kuitenkin haave siitä kun pääsisi jo tekemään asioita ns kunnolla. :-)
4.10
Maastoestenäyttö
Stigin kanssa. Verryttelyssä tein pitkään pidemmällä ohjalla yhtään paineistamatta suuta ja ikäänkuin ajatuksella turruttamatta kontaktia. Otin laukassa reippaat eteenratsastukset mistä Stig reagoi hyvin pidättäviin apuihin ihan vain istunnastakin. Saatiin siisti suoritus ilman sen kummempia kömmähdyksiä, paitsi banketti jäi hieman harmittamaan kun sain tuotua siihen hyvin mutta viime hetken reaktio hevoselta edessä olevaan lätäkköön sekotti jalkoja sen verran että ylöshyppy meni hieman kompuroiden, ja päällä mentiin ravilla. Kaikista tyytyväisin olin hautaan, ratsastukseen ennen ja jälkeen sen. Pääsin myös hellittämään, eikä ollut ollenkaan maanantain ongelmista tietoa. Pääsin myös ratsastamaan jalalla eteen, ja viimeisen esteen jälkeen spurttasin myös hieman tyytyväisyydestä. Palautetta kuitenkin tahdin vaihtuvuudesta, mutta itse koin tehneeni miten treeneissä puhuttu ja hallinta oli kokoajan minulla ja ratkaisut omia, viitaten nyt siihen että pääsee välimatkat ratsastamaan eteen ja estettä lähestyessä lyhentämään. :-) arvosana K3.
Iltapäivällä pääsin TB:n selkään "vihdoin", viime kerralta jäi hieman epävarma fiilis siitä. Kuitenkin lähdin työskentelemään hieman eri asenteella tänään ja vaadin asioita enemmän alusta asti. Alkuun halusin muodon olevan avoinaisempi ja juuri verryttelyraamina, mistä myöhemmin vähän ajatus kootummasta muodosta. Tehtiin hyviä tehokkaita harjoituksia, minkä kautta löytyi ihan erilainen drive hevoseen, ja parempi työskentely takaa. Nämä oli myös hyvää aivojumppaa minulle ratsastajana, kun tuppaan olemaan aika hidas ajattelemaan ja sen myötä toteuttamaan apuja. Mm. laukka-käynti sekä laukka-ravi siirtymiset tulevat mukaan verkkaan, sen verran hyvin auttoivat! Kokeiltiin myös muutamia keskiraveja, ja jäi hieman harmittamaan kun vain viimeiseen sain vähän näyttävyyttä esiin, ja sekin vahingossa sillä en sen kummemmin osaa eteenratsastuksia ratsastaa ja olisin kaivannut tästä apua, sen sijaan että ratkaisisin vain eteen eteen, mikä ei riittänyt ainakaan TB:n kanssa. Treenissä oli myös kannukset mukana, ja vaikka oma fiilis oli hyvä enkä kokenut käyttäväni liikaa, niin en hahmota miltä näytti loppujen lopuksi kun tuntui että vain minun hepalta kyljet tarkistettiin.
Koulun jälkeen kävin pikaisesti myös
Leksan kanssa pyörähtämässä maneesissa, vähän ajatuksella että askellajit läpi ja "eteenpäin on kiva mennä" asenteella, ilman että lähtee juoksuksi.
5.10
Leksan kanssa maneesissa puomijumppaa. Työstin enemmän ympyrä urilla asetus-taivutusta, pyrkien ratsastamaan vähän enemmän kuin alla olisi kokeneempi hevonen. Tämä toimi ja useampi ympyrä suoriutui tunteella että Leksa on hyvin sisäpohkeen ympäri. Monia tasapainoisia ja laadukkaita pätkiä, oikeaan oli tänään huomattavasti helpompi suoristua (suorassa liikkuminen lähtökohtaisesti hyvinkin hankalaa), kun vasempaan tahtoi takaosa hakea uran sisäpuolelle. Tein myös siirtymisiä istuen vähän pidempiä pätkiä alhaalla, ravi-käynti-ravi, missä Leksuri kuunteli todella herkästi apuja. Puomitehtävät oli hieman haasteellisia, joten en liikaan takertunut niihin, vaan tulin ne onnistuneesti pariin otteeseen ja työskentelin muiden tehtävien parissa. Laukan nostoihin en ollut kovin tyytyväinen, ensi kerralla suunnitelmana perehtyä enempi niihin - huomenna kuitenkin mennään maastoon!
Edellisenä perjantaina kisavarmistelut, oli paljon häiriötekijöitä maneesissa mutta
TB oli tosi hyvän tuntuinen.
Verkassa tein vähän samoja juttuja kuin edl päivä, ja TB tuntui tässäkin hyvältä. Raipasta kun luovuin radalle mennessä, niin myös oma jännityksen luoma takertuminen söi vauhtia. Tämä ilmeni energian puutteesta raviohjelmassa, ja hieman matalana muotona laukassa. Sain kuitenkin keskityttyä teiden ratsastamiseen, ja yleiskuvana oli tasainen enkä päästänyt esiin ratsastettavuudessa jalan taakse jäämistä. Suoriuduin radasta mielestäni hyvin ja alkuun tuli heti minulle epätyypillisen onnistunut suoralinja pituushalkasijalle ja pehmeillä siirtymisillä.
1/19, 65,227%
Viikko 41
11.10
Keskiviikkona aamupäivästä ensimmäistä kertaa
Leksan kanssa maastoesteille! Ensimmäisen esteen haistelusta vapaammalla ohjalla kääntyi itsenäisesti ja latasi pienen pukin ja oli muutenkin hieman "täpinöissään" alkuosuuden. Yhdistän tämän käytöksen sateeseen, sillä silloin Leksa on ollut vain vähän hantti tuulella. Hyppäsi kuitenkin kyselemättä, ravilähestymisillä tultiin, kerran laukassa koitettiin mutta siinä meni jalat vähän sekaisin niin koettiin paremmaksi jatkaa ravilähestymisiä.
Iltapäivällä
Oivan kanssa hyppäämään ja liikutustaukoa olikin jo viikko.. Ihan alkuun oli hieman levoton mutta rentoutui, kunnes pienen alkuverkkojen aikana tehdyn tauon jälkeen alkoi ihan ihme käytös, johon ei Minnan kanssa keksitty selkeää tekijää. Vähän rajummatkin koikka loikat teki, mutta töihin pistämällä se lopulta loppui ja pääsi pienestä "lukkotilasta" ratsastamaan laukkaa enemmän auki. Tehtiin ympyrän pienennystä ja suurennusta, mikä oli ihan tosi hyvä harjoite ja tämän myötä Oiva oli ihan uudella tapaa mun alla kun jatkettiin esteille. Sain korjattua virheitä millä oli selkeästi tekemistä hyvän pohjatyön kanssa ja Oiva tuntui todella hyvältä. Oman kehonhallinnan kanssa vielä töitä mutta huomaan itsessä paljon kehitystä hyppykaareen mukaan pääsyn kanssa, mutta vielä isomman hypyn jälkeen helposti pamahdan ensimmäisen askeleen aikana takakaarelle.
20.10
Viikonloppuna kävin ratsastamassa
Wimma nimistä wielskopolski tammaa, mitä omistaja pyytänyt "ratsuttamaan". Kyseessä silloin tällöin vahvan pakoreaktion omaava tapaus, minkä vuoksi vuokraajia ollut vaikea saada sillä sille tuulelle sattuessaan voi käydä kuskille huonosti. Olin kuukausi aiemmin kokeilemassa, ja silloin säästyin kaikelta pöljältä käytökseltä, alla oli hieman kankean ja tahmeahkon oloinen tamma mutta peruskiva ratsastaa, joka parani huomattavasti vertyessään. Pääsin vasta nyt toisen kerran, kiinniolojen ja hevosen saikkuilun myötä. Alkuun Wimma tuntui ihan todellllla hitaalta, alkuun haki pyöreäksi nopeammin kuin viimeksi mutta jalalle piti herätellä. Toisen verkkalaukan kohdalla jo jänskä päädyksi muodostuneessa lyhyellä sivulla tulikin sitten hyvin nopea lähtö ja läpi kentän mentiin ihan vauhilla ennenkuin tuli stoppi. Tästä sitten alkoi kaikki ympärillä mahdolliset jutut olla triggereitä näihin, mutta pääsin seuraavaan jo reagoimaan nopeasti ja komentamaan, minkä seurauksena löytyi kunnioitus kädelle ja seuraavat säpsyt oli vain säpsyjä, ikäänkuin pyrähdys loppui samantien törmätessä mun tuntumaan. Päädyin myös työstämään ravi-käynti siirtymisiä ja ravi työskentelyn tein istuen, kun koin sen paremmaksi vaihtoehdoksi. Keventäessä kuitenkin jos oikein ajoitettu täyskäännös hevoselta, voisi tipahduttaa minut tasapainosta isommin. Työstin aika pitkään kunnes otin taas laukkaa, ja loppuraveja lähestyin kierros kierrokselta kasvattaen pelottavassa päädyssä uraa, ja vaikka tässä jännittyi aina, oli se huomattavasti paremmin mun alla eikä yrittänyt mitään, ja toisessa päädyssä pystyi pärskimäänkin ja venyttämään itseään.

Kuvassa omistajan kanssa.