Pantsu 18.-19.9

Piia tuli valmentamaan taas Harjuun ja meidän ryhmä pääsi neljättä kertaa hänen silmän alle. Ekasta kerrasta asti olen ihan eritavalla ollut rento ja viihtynyt Piian opetuksessa ja harmittaa todeta, että olin nyt ehkä viimeistä kertaa. Opetustyyliltään ja persoonaltaan ihan valmentajanakin ihailtava tyyppi!

Sain Oivan kummallekkin päivälle, mikä oli myös keväällä ratsuna yhden päivän valmennuksessa. Minulle lähtökohtaisesti haastava hevonen hypätä, oma reaktio nopeus, tilanne äly sekä kehonhallinta on hyvin puutteellista ja korostunut juuri Oivan kanssa. Ensimmäiset kaksi valmennusta olen mennyt Stigillä, ja ensimmäinen oli aika nopeasti sen jälkeen kun aloimme koulussa hypätä ja omalla kohdalla oikeastaan ''hyppyura'' alkoi.

17.9

Sunnuntaina tultiin liikuttamaan hevoset ja taukoa Oivan selästä oli jo useampi kuukausi, mutta eri mielellä nousin selkään. Työstin paljon asetuksien kanssa, siirtymisien niin askellajien sisällä kuin välillä. Keskityin myös käynti-laukka-käynti, mihin tuli paljon muutosta alkuun verrattuna! Itse siirtyminen tapahtui lopulta vain istunnalla, mutta Oiva kuitenkin reagoi yhä tulemalla kättä vasten. Tähän en takertunut nyt liiaksi, mutta en myöskään tähän pienellä yrittämällä itse ratkaisua löytänyt. Motivaatiota kuitenkin riitti läpi ratsastuksen ja pääsin lopettamaan todella tyytyväisenä. Onneksi keksin tehdä niitä laukka-käynti siirtymisiä, sillä niitä jatkettiin seuraavinakin päivinä..

18.9

Maanantaina tehtiin aika jumppa painoitteista, ja työstettiin sileällä pitkä pätkä ennen kuin edes lähettiin hyppäämään. Avoja ja sulkuja ravissa, laukassa eteenratsastuksia. Päätin keventää koko raviosuuden, sillä halusin päästä keskittymään enempi hevosen liikkumiseen kuin omaan istumiseen, mikä tuottaa hankaluuksia Oivan ravissa. Yksittäiset ravikavaletit tuotti hankaluuksia sen suhteen, että ylitettiin ne jokaisella kerralla loikaten, enkä myöskään yrityksistä huolimatta osannut tilannetta ratkaista.
  Harjoituksissa oli paljon kavaletteja, in-and-out tehtävä, muutama linja. Tykkäsin päivän tehtävistä tosi paljon, ja etenkin juuri kehonhallintaa herättelevät tehtävät tuntui juuri tarpeelliselta. Paljon piti ratsastaa laukkaa eteen, minkä koen Oivan kanssa hankalaksi siinä mielessä, että vaatiessa isompaa reaktiota, hän helposti säikähtäessään rykäisee vähän alta. En koe pelkääväni enkä oikeastaan tippaakaan jännittäväni, mutten halua sitä aiheuttaa ainakaan estettä lähestyessä. Piialta tuli palautetta omasta positiivisesta kehityksestäni, mikä oli ihana kuulla pitkästä aikaa että näin olisi käynyt myös minun kohdalla. :-)

19.9

Tiistaina oli enemmän linjoja ja kääntämistä tehtävien suhteen, ja tänään pääsin jotenkin paljon paremmin taas Oivaan ''sisään'' ja alkoi löytyä helpommin sitä laukkaa mitä tuntui kaivavan koko edellisen päivän valmennuksen. Ehdin myös jossain välissä miettiä että nyt tuntuu aika kivalta esteitä lähestyessä! Kääntämisessä oli omat ongelmansa, mutta selvittiin tehtävältä toiselle ihan kohtuu hyvin. Oiva myös hyppäsi oikeasti minun merkistäni vaikka oma silmä pettikin etäisyyksien suhteen kerran jos toisenkin.. Piialta palautteena, kuinka toimin ns väärinpäin helposti, tulen lyhyemmässä laukassa käännöksestä ja pyrin avaamaan laukkaa estettä kohti, vaikka sen tulisi mennä juuri toisinpäin. Tätä muistellen ensikerralla!

Ihan huippuvalmennukset oli taas, ja omakin suorittaminen oli sitä ettei harmittanut jälkeenpäin pitkästä aikaa! Tätä lisää.