Viikonloppu vko 39

29.9

Heräsin aikasemmin kuin tarve, mutta ekan selässä olin jo vähän kahdeksan jälkeen. Ratsuna Warri, millä mennyt muutaman kerran koulun aikana. Ohjia keräillessä alkoi aika tyypilliseen tapaansa, tosin mielestäni normaalia isommin, kiemurtelemaan ja välttelemään kaikkea kontaktia. Vähitellen kuitenkin lopetti sen ja asettui oikein päin ja päästiin etenemään paremmin käynnissä. Suunnitelmana mulla ei ollut mitään erikoisempia, askellajit läpi ja taivutellen ja siinä aika lailla olikin sitten ratsastuksen teema. Vaadin kuitenkin suoralla uralla aina parhaani mukaan suoruutta, mutta päästiin nyt vain siihen että jalat menee samaa linjaa, mutta niska tahtoi jäädä helposti vinoon. Warri oli kuitenkin oikein miellyttävä, ja oikeastaan suutuntumaltaan mulle miellyttävin tyyppi. En istunut ollenkaan alas, sillä halusin vain tehdä kevyesti ja liikaa aloittamatta aamujumpan, kun kuitenkin muistan Warrin ravin hankaluuden omalle istumiselle. Menin noin puolituntia, alku- ja loppukäynnit raviradalla. :-)

Seuraavana oli vuorossa Stig, joka oli oikein asiallinen vaikka olikin ainoana hevosena ylhäällä! Päätin kuitenkin taluttaa sen maneesille, jos nyt jotain jännitystä tulisi matkalla, mutta no problem! Stigin kanssa oli kans vain pintapuolinen suunnitelma jumpata askellajeissa läpi, mutta tuli vähän järkytyttyä kun se oli kyljistään niin vaisu, sai pari kertaa vähän isommin käskeä eteenpäin. Tuppasi myös roikkumaan ohjalla, minkä kanssa työskennellyt koko kevään ja saanut sitä tapaa pois, niin tuli vähän turha fiilis alkuun.. Tuntuman työstämistä hankaloitti hitaus jalalle, mutta päädyin sitten alku verkan jälkeen työstämään siirtymisiä, aika pitkälti laukka-käynti. Koitin sitä kautta saada painoa paremmin takaosalle, muttei siirtymiset missään vaiheessa olleet kovin laadukkaita, vähän "estehevos" tyyliset, mutta tämä harjoitus auttoi ihan itse laukassa. Vähän lyhentäen ja välillä pidentäen, Stig oli hyvin odottamassa apuja kun tehnyt säännöllisesti siirtymisiä. Lopetin kun sain yhden siirtymisen ilman kättä vasten tulemista, mutta siirsin vain raviin enkä vaatinut käyntiin asti, jotta tuntuma olisi helpommin säilytettävisså. Tästä kehut ja lähdin ravailemaan koko uraa, ravissa oli jo hyvin pehmeä edestä ja pystyi pelkällä johtamalla saada asetukseen ja taivutukseen. Muutamat lävistäjät tulin ajatuksella pieni eteenratsastus, ja kyllä vähän saatiin eroa esiin, ja "ilmaa kavioiden alle" mutta toki vain Stigin asteikolla. :D

30.9 

Ensimmäisenä oli vuorossa Omppu. Itsellä oli vähän veto pois, ja osittain laiskuutta päätin tehä vain hyvin simppelin liikutuksen, mutta huomasin kuitenkin sen olleen juuri sellainen mitä me ehkä ratsukkona tarvittiin. Suoralla suoraa, kaarevalla taivutettuna, muoto hyvin matala ja jopa ajoittain avonainen. En ottanut nyt mukaan mitään väistöjä tai lähtenyt liikaa työstämään siirtymisiä, hain vain sellaista hyvää fiilistä molemmille ja hevoselle vapaus valita työskentely raaminsa. Menin reilu 20min ja kävelin radalla alku- ja loppukäynnit.

Sitten olikin Oivan vuoro, talutin myös varmuuden vuoksi maneesiin ja takaisin. Paras selkäännousu tilanne tämän kanssa pitkään aikaan, malttoi seistä koko ajan. Päädyin myös kävelemään normaalia oidemmät alkukäynnit vapain ohjin kun tuntui että viime kerrasta sen suhteenkin on aikaa, eikä pärinöiden takia tarvitse lyhentää ohjia heti. Olin vähän samalla ajatuksella Oivan liikutuksen suhteen, mutta tämän kanssa toteutin sen oikeastaan hieman pidemmällä ohjalla ja tavallaan antaen Oivan itse löytää se tuntuma, ja näin ollen koko työskentelyn ajan kaula oli paljon avonaisempi, eikä sille tyypillisesti kasaantunuy vähän kasaan ja ahtaaksi muotonsa kanssa. Ratsastin paljon eteen, oma ajatus että lavat liikkuu sekä laukassa en yhtään lyhentänyt laukkaa, ellen valmistellut siirtymistä. Oiva myös työskenteli hyvin, ja se tuntui liikkuvan mielellään. 

1.10 

Stigillä löysällä  etukenkä, joten en sitä ratsastanut. Harjasin kuitenkin huolella kun ehdin ylös sen raahata.

Oivan kanssa menin Marttaan tänään, ja en tiedä oliko sitten sateenropina vähän jännitystä lisäävä efekti, kun selkäännousu oli tänään vähän haastavampi. Käsitellessä todella hupsu ja rento ja ratsastaessakin sitten kun selkään oltiin päästy. Pyrki jakkaraa karkuun ja lähti liikkeellee luvatta kun vielä itse olin kapuamassa selkään. Päätin tänään vähän enempi puuttua tähän toimintaan, ja käänsin voltille ja pysäytin uudestaan. Toistin muutaman kerran, ja yhdellä yrityksellä koitti hakea vähän edestä ilmaan mistä käänsin samantien tiukalle voltille. Tämän jälkeen malttoi seistä, ja kokeilin kolmella alkukäynti kierroksella kääntää eri kohtiin ja pysäyttää niin, että toinen malttaa seistä. Tajusi sitten homman nimen ja päästiin hommiin! 

   Oiva tuntui hyvältä. Sillä oli selkeä idea eteenpäin ja tuntui että eilisen työskentely palkitsi tänään. Otin mukaan nyt myös hieman avoa ja pari kertaa avotaivutuksen perään vastataivutuksen. Onnistuin melko hyvin! Laukassa työskentelin eteenpäin ja alotin oikeasta, missä Oiva helposti jää hieman paikallaeen. Ekat askeleet hieman kysyviä mutta siitä sitten lähti hyvin rullaamaan liike eteen. Ratsastin oivaa laukassa hyvin matalalle kaulalle, eteen-alas ajatuksella ja se tuntui hyvin rennolta ja tasapainoiselta. Tein myös extempore vastalaukkaa: kokorataleikkaa ja toinen pääty mistä takaisin vanhaan kierrokseen kokorataleikkaa. Elikkä oli sen verran itsevarma fiilis, niin vähän hetkessä päätin tehdä ja sujuvasti menikin liikaa miettimättä tai varmistelematta. Toiseen suuntaan työstin laukan sisällä siirtymisillä, mitkä Oiva on hoksannut ihan tosi hyvin viime aikoina. Vähän vielä enemmän nopeutta haluaisin pienemmille avuilla, mutta väli tyytyväinen olen. :-) loppuraveissa taivuttelua vielä, ja niskasta tuli hyvin oikealle myös.